Nuorilla on realistiset odotukset asunnonhakuun – opiskelija-asumiseen kohdistuu vanhentuneita mielikuvia
25.06.24
Suomalaiset nuoret muuttavat omilleen keskimäärin 18–20-vuotiaina. Monella asunnonhaku ajoittuu siis toisen asteen opintojen päättymisen ja mahdollisten jatko-opintojen välille.
Nuorilla on realistinen kuva asunnonhausta ja tulevasta asumisestaan, selviää Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n teettämästä tutkimuksesta. Tutkimuksessa kysyttiin toista astetta päättävien nuorten asunnonhakuaikeita.
Jopa 63 prosenttia vastaajista haluaa muuton jälkeen asua yksin. 26 prosenttia asuisi mieluiten kumppanin kanssa, mutta vain yhdeksän prosenttia jakaisi asunnon ystävän ja prosentti entuudestaan tuntemattoman kanssa kämppäkavereina. Useimmat etsivät yksiötä (68%) tai kaksiota (61%).
”Tulokset vastaavat melko hyvin sitä, miten opiskelijat tyypillisesti asuvat. Vajaa puolet opiskelijoista asuu yksin, mutta yksinasuminen on yleisempää nuorimmilla opiskelijoilla. Kumppanin kanssa asuminen yleistyy opinto- ja ikävuosien karttuessa”, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu taustoittaa, ”Sen sijaan asunnon jakamisen kämppiksen kanssa soisi olevan suositumpaa.”
Vuonna 2022 tehdyssä Opiskelijabarometri-kyselyssä 43 prosenttia opiskelijoista asui yksin, 40 prosenttia puolison kanssa ja yhdeksän prosenttia soluasunnossa tai kimppakämpässä. Yksiössä ja kaksiossa asui kummassakin 31 prosenttia. Alle 24-vuotiaista opiskelijoista sen sijaan 53 prosenttia asui yksin, vajaa 24 prosenttia kumppanin kanssa ja noin 13 prosenttia soluasunnossa tai kimppakämpässä.
Toista astetta päättävistä nuorista useimmat olisivat valmiita maksamaan vuokraa 400-600 euroa (53%) tai 200-400 euroa (26%). Vastaajat suunnittelevat kattavansa asumismenot asumistuella tai -lisällä (69%), palkka- tai yrittäjätuloilla (60%), omilla säästöillä (51%) ja opintorahalla (48%).
”Arviot tulevista asumismenoista ovat alakanttiin. Etenkin opiskelijoiden asumisen tukiin tehtyjen leikkausten jälkeen monen toivomaa yksiötä voi olla vaikea saada mahdutettua budjettiin kasvukeskuksissa – paitsi toki markkinavuokria edullisemman opiskelijayksiön”, Lehtoruusu arvioi.
Tilastokeskuksen mukaan suurimmissa kaupungeissa yksiöiden mediaanivuokrat asettuvat Poria lukuun ottamatta useimpien vastaajien budjetin ylärajoille tai sen ylitse.
Valtaosa vastaajista (69%) hakee jatko-opintoihin, useimmat yliopistoon (46%) tai ammattikorkeakouluun (28%). Opiskelemaan hakeneista noin puolet (48%) muuttaisi, vaikkei saisi opiskelupaikkaa. Tällöin useimmiten (44%) muutto suuntautuisi ensisijaisen hakukohteen paikkakunnalle tai nykyiselle kotipaikkakunnalle (27%).
”Jos välivuosia kertyy ennen kuin opiskelupaikka tärppää, välissä on jo ehkä ennättänyt asettua tulevalle opiskelupaikkakunnalle. Monella asunnonhakua ei siis niinkään laukaise uusien opintojen alku vaan edellisten päätös.”, Lehtoruusu selittää, ”Siksi opiskelija-asuntojen kysyntä kasvaa, jos harvempi jää välivuodelle.”
Viime vuosina opiskelijavalintauudistuksilla on pyritty vauhdittamaan siirtymää toiselta asteelta jatko-opintoihin.
Tiedon puute tai vanhentuneet käsitykset voivat estää hakemasta opiskelija-asumista
Oikotien ja Vuokraoven kaltaiset verkkopalvelut ovat yleisin (89% maininnut) asunnonhakukanava, kyselystä selviää. Toiseksi eniten mainintoja (52%) saavat opiskelija-asuntojen tarjoajat.
”Nuoret tiedostavat, ettei asunnonsaanti ole läpihuutojuttu. Siksi verkkoja on laitettava vesille useampiin kanaviin. Vuokrailmoituksia välittävät alustat ovat monelle entuudestaan tuttuja,” Lehtoruusu arvelee.
Opiskelija-asunnot on tarkoitettu nimenomaan opiskelijoille ja vuokrat ovat usein selvästi markkinavuokria edullisempia. Miksei useampi siis aio hakea opiskelija-asuntoa? Kyselytulokset antavat useamman selityksen.
Osa ei aio jatkaa opintoja suoraan, jolloin opiskelija-asunnot eivät ole vaihtoehto. Osa puolestaan ei ole kuullut opiskelija-asumisesta.
”Jos omalla paikkakunnalla ei ole opiskelija-asuntoja eikä tuttavapiiristä löydy kokemuksia opiskelija-asumisesta, voi edullinen vaihtoehto jäädä tiedon puutteessa kokeilematta”, Lehtoruusu harmittelee.
Osa epäröi hakea, koska ei kovan kysynnän takia usko mahdollisuuksiinsa saada opiskelija-asunto.
Heille Lehtoruusulle on selkeä viesti: ”Monelle hakijalle kämppä tärppää, mutta jos jättää hakematta, ei opiskelija-asuntoa varmasti myöskään saa.”
Opiskelija-asuntoihin saatetaan liittää mielikuvia soluasumisesta, kehnosta kunnosta ja tiukoista säännöistä. Jos mielikuva opiskelija-asumisesta ei vastaa omia asuntohaaveita, voi opiskelija-asunto jäädä hakematta.
Myös virhekäsitykset säännöistä voivat karkottaa potentiaalisia asunnontarvitsijoita. Vastoin sitkeitä käsityksiä opiskelija-asunnon voi jakaa ei-opiskelevan kumppanin kanssa ja opiskelija-asuntokannasta löytyy myös lemmikkiystävällisiä kohteita.
”Opiskelija-asuntopaikoista noin neljännes on soluja ja asunnot ovat pääosin hyvässä kunnossa – osa uunituoreita”, Lehtoruusu oikaisee, ”Kannattaa tutustua tarjontaan. Sopivia vaihtoehtoja löytyy kaikenlaisiin tarpeisiin – myös sisustusintoilijoille ja pesänrakentajatyypeille.”
Lisätietoja selvityksestä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon haun ostopolkua toisen asteen opinnot päättävien nuorten keskuudessa. Tutkimuksen tilasi Suomen opiskelija-asunnot SOA ry ja toteutti Innolink.
Kohderyhmän muodostivat tänä keväänä lukiosta tai ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvat alle 23-vuotiaat nuoret, jotka eivät vielä asu itsenäisesti, mutta asunnonhaku on ajankohtaista seuraavan puolen vuoden aikana.
Sähköiseen kyselyyn haettiin vastaajia pyytämällä toisen asteen oppilaitoksia ja opiskelijajärjestöjä välittämään tutkimuskutsua. Kohderyhmään kuuluvia vastaajia osallistui 424. Tiedonkeruunäyte ei ole maantieteellisesti väestöä edustava, mutta esittää kohderyhmän näkemykset monipuolisesti eri puolilta maata. Kysely tavoitti kokonaisuudessaan 2656 vastaajaehdokasta, joista 2332 karsiutui kohderyhmää varmentavien kysymysten perusteella.
Lisätietoja
Lauri Lehtoruusu
Toiminnanjohtaja
Suomen opiskelija-asunnot SOA ry
lauri.lehtoruusu@rakli.fi
0505737125
